Ystävättäreni Eija (opiskelu ja kämppäkaveri Kuopiosta 80-luvulta) sai minut innostumaan nukkekotiprojektista, jota hän rakensi lapsenlapsilleen. Runko on ostorunko, mutta sisustus on itse tehtyä. Kävin katsomassa sitä Kuopiossa ja se oli todella ihastuttava. Hän on rakentanut kalusteita suurella innolla. Minäkin innostuin oitis asiasta. Haaveilimme jos minkälaisesta sisustuksesta. Kai meistä on tulossa jälleen lapsia!  

Tein aikoinaan siskoni ja veljeni lapsille nukkekodin ollessani Mikkelin kotiteollisuuskoulussa. (Mikä ihana koulu se olikaan!) En olisi muistanut tehneeni taloa, jollei siskoni olisi kertonut minulle ja näyttänyt valokuvia. Siellä oli jopa pienoismallina valmistamani nojatuoli! Sen muistin tehneeni. Vanha kipinä syttyi uudelleen, eikä ihan pieneen roihuun!

 Lapsena muistan ihailleeni nukkekoteja. Ne olivat kuin taika- tai satumaailma minulle! Meillä oli useita pikkunukkeja, joihin olin hyvin ihastunut ja muistan vieläkin, miltä ne näyttivät. Rakensin legoista ja tulitikkulaatikoista tms huonekaluja siskojeni kanssa.  Leikin usein myös shakkinappuloiden sotilailla koulua. Koululeikissä jokainen shakkinappula -niin musta kuin valkoinen- sai oman lukukirjan, kirjoitusvihon, pienen piirustuspaperin ja pulpetin.  Tein vihkot ja kirjat monisivuisina ja piirustuspapereihin piirsin kuvia, jotka laitoin luokan seinälle. Luokkatilana toimi kenkälaatikko. Opettajana oli kuningatarnappula. 

 Olikohan tämä jokin enneleikki urani valintaan: rakentaa pientä ja toimia opettajana?

Eijan projektissa oli mukavaa, kun sain suunnitella mieleiseni sängyn, leveän kahden hengen petin. Minulla oli nuorena rautasänky ja siinä oli samankaltainen pohjarakenne: rautaristikko. Se oli viehättävä ja mielenkiintoinen. Keskustelin äskettäin Eijan kanssa ja lupasin valmistaa vielä vauvansängyn ja isomman lapsen sängyn. Lapset kuulema leikkivät usein kotileikkiä mummolassa. 

Emme tietenkään unohtaneet rikkalapiota ja harjaa nukkekodista. Siisteys ennen kaikkea! Harjakset otin puisesta hammasharjasta, käyttämättömästä tietenkin!  Harjan ja rikkalapion varret tein itse valmistetusta messinkiputkesta: metallilevy vasaroidaan ensin u-kouruksi ja sen jälkeen vetoraudan eri kokoisista rei´istä veto aina sopivan vahvuiseen  putkeen saakka. Työvaiheisiin sisältyy monta välihehkutusta, jotta työ onnistuu. (Hehkutus: kappale kuumennetaan liekillä punaiseksi ja jäähdytetään veteen. Näin materiaali pehmenee ja on helpompi vetää vetoraudan rei´istä läpi)

Takkavälinesarjan valmistin messinkilangasta, jonka kiersin spiraaliksi. Hiilihangon pää on taottu samasta, mutta ei kierretystä, langasta. Lapion pesä on taivutettu 0,5mm messinkipellistä.

Kuvagalleriassa on myös astioita, joita valmistin samaiseen mökkiin. On kyllä nautittavaa tehdä oikean näköisiä, mutta pieniä astioita ja muita kodin tarvekaluja. Jotenkin ne viehättävät ja huvittavat! Mieli palaa lapsuuteen ja avautuu jälleen satumaailma. 

Tämäkin tarina voi joskus jatkua uusien esineiden valmistuttua!